Uhanalaiset kasvit & suojellut biotoopit 23.09.2009

Uhanalaiset kasvit & suojellut biotoopit

Metapopulaatio

Esimerkki metapopulaatiosta

Elinympäristöjen pirstoutuminen --> johtaa pieniin populaatioihin, joissa sattuma korjaa satoa

Lajien uhanalaisuus ihmisen toiminnan vuoksi

Soveliaiden laikkujen pienentymisen ja pirstoutuisen takia kolonisaatio voi vaikeutua

Silmälläpidettävät

  1. Taantuneet
  2. Harvinaiset (Kanta on pieni ilman ihmisen aiheuttamaa uhkaa)
  3. Puutteellisesti tunnetut

Lajikoostumus

Levinneisyyteen ja harvinaisuuteen vaikuttavia tekijöitä

  1. Ilmasto
  2. Kasvupaikkavaatimukset (maaperä, kosteus, valo)
  3. Sopivien elinympäristöjen runsaus
  4. Kasvin leviämishistoria- ja kyky (lisääntymistavat, elinkierto)
  5. Sopeutumiskyky
  6. Kilpailukyky
  7. Vuorovaikutukset muiden eliöiden kanssa (pölyttäjät, tuholaiset, taudinaiheuttajat, sienijuuri)

Uhanalaiset kasvit

1-vuotiaan kasvin elämänkierto

  1. Itäminen
  2. Siementaimet
  3. Kukattomat versot
  4. Kukinta
  5. Pölytys
  6. Siementen kypsyminen
  7. Siementen leviäminen
  8. Kuolema
Vaikuttavia tekijöitä
  1. Kasvupaikkatekijät
  2. Kilpailu
  3. Häiriöt
  4. Kasvinsyöjät
  5. Kasvitaudit

Avainbiotoopit

Uhanalaisten elinympäristöt

Alkuperäiset lajit ovat harvinaisempia kuin muinais- ja uustulokkaat

Suurin kato käy kulttuuriympäristöissä

Uhanalaisuuden syyt

Uhanalaisista kasveista joka neljäs kasvaa kulttuuriympäristöissä

Pientareet: Niittyjen kadotessa lajisto siirtyy pientareille

Uhanalaisuudet syyt:

Luonnonniittyjen niittäminen kunhan kukinta on ohi eli loppukesästä

Uhanalaisia kasveja myös rantojen niittytyypeillä; uhkina umpeenkasvun ja rakentamisen lisäksi mm. vesien säännöstely (vedenkorkeuden vaihtelu)

Perinnebiotoopit

Avoimet perinnebiotoopit

Puustoiset perinnemaisematyypit: Metsälaitumet, hakamaat

Kaskimetsissä esiintyy kangasmetsälajiston rinnalla runsaasti heiniä ja ruohoja
Lehdesniityt ovat puustoisia niittyjä,tuoreita oksia kerätty karjan ravinnoksi

Metsätaloudessa turvattavat elinympäristötyypit (avainbiotoopit)

Metsälaki (1093/1996)
Luonnonsuojelulaki (1096/1996)

Metsälaissa suojellut

  1. Lähteiden, purojan ja norojen ja pienten lampien välitömät lähiympäristöt
  2. Ruoho-ja heinäkorvet, saniaiskorvet ja lehtokorvet
  3. Regevät lehtolaikut
  4. Pienet kangasmetsäsaarekkeet ohittamattomilla soilla
  5. Rotkot ja kurut
  6. Jyrkänteet
  7. Jotain

Luonnonsuojelulaissa suojellut

  1. Luontaisesti syntyneet merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt
  2. Tervaleppäkorvet
  3. Pähkinäpensaslehdot
  4. Luonnontilaiset hiekkarannat
  5. Merenrantaniityt
6-9. Jotain

Metsälain mukaisten elinympäristöjen ja luonnonsuojelulain luontotyyppien tulee olla luonnontilaisia tai sen kaltaisia
Puuston luonnontilaisuus (kuolleet ja lahot puut, puuston kerroksellisuus ja ikä)
Vesitalouden luonnontilaisuus (suon ohittamattomuus, purouoman koskemattomuus)

Lahopuun merkitys

Suojeltujen elinymäristöjen ominaispiirteet säilytettävä

Sallittu varovaiset hakkuut, yksittäisten puiden kaataminen, puiden istuttaminen, siementen kylväminen, puutavaran kuljetus maanpinnan ollessa jäässä, muut toimenpiteet jotka eivät vahingoita elinympäristöjen ominaispiirteitä

Kasvihuonekaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa: ne päästävät auringon valon maan pinnalle, mutta estävät osaa lämmöstä karkaamasta takaisin avaruuteen
Kasvihuoneilmiö pitää planeettamme elämälle suotuisana: ilman sitä keskilämpötila maapallolla olisi -18C

Kuinka käy metsän muuttuvassa ilmastossa?
Vanha menetelmä: kammiokokeet metsäpuilla
Nykyinen co2-pitoisuus rajoittaa yhteytystä
Metsäpuilla positiivinen co2-vaste

Maailman metsäala yht. 3952 milj. ha
Metsät ovat tärkeä hiilinielu 1036 bill tons
Vuosikymmenien aikana metsien nettotuotanto on kohonnut selkeästi
70-80% johtunee muutoksista ilmastossa, ei pelkästään kasvusta metsäpinta-alassa

Maapallon metsät hiilen nieluina tulevaisuudessa?

Kysymys siitä miten metsiä hoidetaan ja käytetään

-Miten puulajit sopeutuvat ilmastonmuutokseen?
-Mitä sopeutumisen edistämiseksi voidaan tehdä?
-Mikä on puiden perinnöllisen vaihtelun suuruus?
-Miten puiden kokonaiskestävyys, kasvu ja lisääntyminen liittyvät toisiinsa?
-Mitä eri puulajien lisääntymiskyvylle tapahtuu muuttuneissa ilmasto-olosuhteissa?
-Miten muuttuneissa ilmasto-olosuhteissa syntynyt materiaali on sopeutunut kumuloituviin stressitekijöihin?
-Onko mahdollista valita puita, jotka menestyvät tulevaisuuden ilmasto-olosuhteissa? eteläisten alkuperien/lajien käytön lisäämiseen?

Gudrun-myrsky, Etelä-Ruotsi 01/2005
-Maks. tuulennopeus 165km/h
75 miljoonaa kuutiota metsää tuhoutui

Bioottiset tuhot

Ilmastonmuutos

Juurikääpien levinneisyysalue
Juurikäävän takia ongelmmisen alueen pohjoisraja on Suomen keskiosissa