Uhanalaiset kasvit & suojellut biotoopit Metapopulaatio Pohjautuu ns. saarimaantieteen teoriaan: eliöiden ympäristö koostuu sille sopivista "elinympäristöjen saarekkeista" -Mitä erikoistuneempi laji, sitä saarekemaisempia sille soveltuvat elinympäristöt ovat Metapopulaatio: lajin toisistaan erillisten paikalliskantojen (osapopulaatioiden) muodostoama joukko, jossa yksilöt tai perintöaines voivat liikkua toistensa välillä Yksittäisen paikalliskannan häviämisriski on huomattavasti suurempu kuin koko metapopulaation ------------------ Esimerkki metapopilaatiosta Migraatio = elinympäristöjen välillä tapahtuvaa populaation vaihtumista Kolonisaatio = uudelle alueelle muuttanut populaatio ----------- Elinympäristöjen pirstoutuminen --> johtaa pieniin populaatioihin, joissa sattuma korjaa satoa -------------- Lajien uhanalaisuus ihmisen toiminnan vuoksi Soveliaiden laikkujen pienentymisen ja pirstoutuisen takia kolonisaatio voi vaikeutua ---------------- Mitä muuntelevampi laji, sitä paremmat mahdollisuudet selvitä Uhanalaiseksi ei lueta uudistulokkaita tai satunnaislajeja (epäsäännöllisesti tilapäisesti esiintyviä) Jotkin lajit luonnostaan harvalukuisia Suomessa vain muutamia lähes yksinomaan täällä esiintyviä lajeja (jääkauden läheisyyden takia) Kotoperäiset lajit erityisen suojelun tarpeessa, vaarana tulokaslajit (ekologinen lokero) Pitkälle erikoistuneet lajit herkempiä ympäristömuutoksille, lyhytikäiset lajit sopeutuvat paremmin Suojelutoimet eivät vaikuta uhanalaisuuteen, mikäli uhanalaisuuden syitä ei ole pystytty poistamaan ---------------------- Silmälläpidettävät a) taantuneet b) harvinaiset (Kanta on pieni ilman ihmisen aiheuttamaa uhkaa) c) puutteellisesti tunnetut ----------------------- Lajikoostumus Suomessa tavataan n. 3000 putkilokasvitaksonia Omin avuin levinneitä alkuperäislajeja n. 900 Muinaistulokkaita (1600-luku) n. 200 Vakiintuneita uustulokkaita n. 200 (liikenteen, tavaroiden, karjan mukana) ----------------------- Levinneisyyteen ja harvinaisuuteen vaikuttavia tekijöitä -Ilmasto -Kasvupaikkavaatimukset (maaperä kosteus valo) -Sopivien elinympäristöjen runsaus -Kasvin leviämishistoria- ja kyky (lisääntymistavat, elinkierto) -Sopeutumiskyky -Kilpailukyky -Vuorovaikutukset muiden eliöiden kanssa (pölyttäjät, tuholaiset, taudinaiheuttajat, sienijuuri) ---------------------- Uhanalaiset kasvit -Ahtaammat kasvupaikkavaatimukset, vaateliaita -Toisille toistuvat häiriöt ovat elinehto, toisille haitta ----------- 1-vuotiaan kasvin elämänkierto Itäminen, siementaimet, kukattomat versot, kukinta, pölytys, siementen kypsyminen, siementen leviäminen, kuolema Vaikuttavia tekijöitä - kasvupaikkatekijät, kilpailu, häiriöt, kasvinsyöjät, kasvitaudit ---------------------- Avainbiotoopit -Luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin merkittäviä elinympäristöjä -Kultturiympäristöt -Pienvedet (lähteet, purot, norot) -Metsistä etenkin lehdot ja harjumetsät -Soista etenkin (ravinteikkaat) letot ja korvet -------------- Uhanalaisten elinympäristöt -Muut lehtometsät 23% -Vanhat lehtometsät 10% -Kuivat niityt ja kedot 20% -Vanhat kangasmetsät 18% -Hakamaat 7% -Muut kangasmetsät 4% -Letot 4% -Karut kalliot 4% -Kosteat niityt 2% -Tuoreet niityt 1% -Nevat ja rämeet 1% -Korvet 1% -Muut 5% --------------------- Alkuperäiset lajit ovat harvinaisempia kuin muinais- ja uustulokkaat Suurin kato käy kulttuuriympäristöissä ------------- Uhanalaisuuden syyt Maatalous 29%, metsätalous 25% (ojitus 44%), rakentaminen, vesirakentaminen ja kaivostoiminta 21%, keräily ja kuluminen 8%, kemialliset haittavaikutukset 12%, muut ja tuntemattomat syyt 12% --------- Uhanalaisista kasveista joka neljäs kasvaa kulttuuriympäristöissä Perinnebiotoopit: kuivat ja tuoreet niityt, lehdesniityt ja hakamaat Pientareet: niittyjen kadotessa lajisto siirtyy pientareille Uhanalaisuudet syyt: laidunnuksen ja niiton loppumisen aiheuttama umpeenkasvu, kasvupaikkojen rehevöityminen, metsittäminen, pelloksi raivaus ja metsittäminen Luonnonniittyjen niittäminen kunhan kukinta on ohi eli loppukesästä Uhanalaisia kasveja myös rantojen niittytyypeillä; uhkina umpeenkasvun ja rakentamisen lisäksi mm. vesien säännöstely (vedenkorkeuden vaihtelu) ------------------ Perinnebiotoopit -Perinnebiotppot ovat kulttuurivaikutteisia, pääosin niitto- ja laiduntatalouden muovaamia luontotyyppejä -Erilaiset niityt, lehdesniityt, hakamaat, metsälaitumet, nummer ja kaskimetsät -Perinteiden maatalouden aikana perinnebuitoopit nmuodostivat karjataloutemme perustan. pellot olivat pieniä ja niitä käytettiin yksinomaan viljan viljelyyn ------------ Avoimet perinnebiotoopit -Niittyjä luokitellaan kasvillisuuden, kasvupaikan kosteuden, maanpinnan muotojen ravinteisuuden ja kalkkipitoisuuden mukaan -Kedot (kuivia niittyjä) kuivilla hiekkaisilla tai kallioisilla mailla, matalia ruohoja ja hieniä -Tuoreet niityt (yleisin kaikista niittytyypeistä) parhaita heinämaita -Merenrantaniitty (hienojakoisella maaperällä) -Järven- ja joenrantaniitty -Tulvaniitty -Suoniityt -Nummi ---------------- Puustoiset perinnemaisematyypit -Metsälaitumet, hakamaat ------------- Kaskimetsissä esiintyy kangasmetsälajiston rinnalla runsaasti heiniä ja ruohoja Lehdesniityt ovat puustoisia niittyjä,tuoreita oksia kerätty karjan ravinnoksi ------------ Metsätaloudessa turvattavat elinympäristötyypit (avainbiotoopit) Metsälaki (1093/1996) Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Metsälaissa suojellut 1. Lähteiden, purojan ja norojen ja pienten lampien välitömät lähiympäristöt 2. Ruoho-ja heinäkorvet, saniaiskorvet ja lehtokorvet 3. Regevät lehtolaikut 4. Pienet kangasmetsäsaarekkeet ohittamattomilla soilla 5. Rotkot ja kurut 6. Jyrkänteet 7. Jotain -------------- Luonnonsuojelulaissa suojellut 1. Luontaisesti syntyneet merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt 2. Tervaleppäkorvet 3. Pähkinäpensaslehdot 4. Luonnontilaiset hiekkarannat 5. Merenrantaniityt 6-9. Jotain -------------- Metsälain mukaisten elinympäristöjen ja luonnonsuojelulain luonotyyppien tulee olla luonnontilaisia tai sen kaltaisia Puuston luonnontilaisuus (kuolleet ja lahot puut, puuston kerroksellisuus ja ikä) Vesitalouden luonnontilaisuus (suon ohittamattomuus, purouoman koskemattomuus) ----------------- Lahopuun merkitys -Luonnontilaisuuden keskeisiä tuntomerkkejä: lahokuun määrä, laatu, jatkuvuus (esim. taulakääpä tyypillinen edeltäjälaji, jota seuraa jotkut muut lahottajasinet) -Runsas ja monipuolinen lahopuusto ilmentää useiden eliöryhmien lajimäärää -------------- Suojeltujen elinymäristöjen ominaispiirteet säilytettävä -Sallittu varovaiet hakkuut, yksittäisten puiden kaataminen, puiden istuttaminen, siementen kylväminen, puutavaran kuljetus maanpinnan ollessa jäässä, muut toimenpiteet jotka eivät vahingoita elinympäristöjen ominaispiirteitä -------------- -Kasvihuonekaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa: ne päästävät auringon valon maan pinnalle, mutta estävät osaa lämmlstä karkaamasta tkaisin avaruuteen -Kasvihuoneilmiö pitää planeettamme elämälle suotuisana: ilman sitä keskilämpötila maapallolla olisi -18C -------------- Kuinka käy metsän muuttuvassa ilmastossa? Vanha menetelmä: kammiokokeet metsäpuilla Nykyinen co2-pitoisuus rajoittaa yhteytystä Metsäpuilla positiivinen co2-vaste ~40% lisäys yhteytyksessä ~28% lisäys maanpäällisten osien kuivamassassa ----------------------------------------- Maailman metsäala yht. 3952 milj. ha ------------ Metsät ovat tärkeä hiilinielu 1036 bill tons ------------------ Vuosikymmenien aikana metsien nettotuotanto on kohonnut selkeästi 70-80% johtunee muutoksista ilmastossa, ei pelkästään kasvusta metsäpinta-alassa ----------- Maapallon metsät hiilen nieluina tulevaisuudessa? Kysymy siitä miten metsiä hoidetaan ja käytetään -Metsät hiilivarastoina -Bioenergialähteena -Teollisuuden raaka-aineena ------------------- -Miten puulajit sopeutuvat ilmastonmuutokseen? -Mitä sopeutumisen edistämiseksi voidaan tehdä? -Mikä on puiden perinnöllisen vaihtelun suuruus? -Miten puiden kokonaiskestävyys, kasvu ja lisääntyminen liittyvät toisiinsa? -Mitä eri puulajien lisääntymiskyvylle tapahtuu muuttuneissa ilmasto-olosuhteissa? -Miten muuttuneissa ilmasto-olosuhteissa syntynyt materiaali on sopeutunut kumuloituviin stressitekijöihin? -Onko mahdollista valita puita, jotka menestyvät tulevaisuuden ilmasto-olosuhteissa? eteläisten alkuperien/lajien käytön lisäämiseen? ----------- Gudrun-myrsky, Etelä-Ruotsi 01/2005 -Maks. tuulennopeus 165km/h 75 miljoonaa kuutiota metsää tuhoutui -------- Bioottiset tuhot Tuhohyönteisten ja nisäkkäiden aiheuttamien tuhojen riskit kasvavat? Vuoriston mäntykuoriainen tuhosi kanadassa 10 miljoonaa hehtaaria mäntymetsää Suomessa? Tulokaslajit, havununna, tähtikudospistiäinen, juurikääpä, versosurma, kirjanpainaja --------------- Ilmastonmuutos Talvet lämpenee Kesät lämpenee Tuulisuus lisääntyy ----------- Juurikääpien levinneisyysalue Juurikäävän takia ongelmmisen alueen pohjoisraja on Suomen keskiosissa --------------