Maaperä 2

Kallioperän eroosio

• Kiveä ja kalliota rapautuu eli muuttuu irtonaiseksi maa-ainekseksi tai liukenee
  • Tuuli ja sen mukana leijuva hiekka sekä lämpölaajeneneminen kuluttavat kalliota mekaanisesti
  • Kivien ja kallion koloihin tunkeutunut vesi laajenee jäätyessään ja rikkoo kivisiä rakenteita
• Synnyttää maaperää hitaasti
  • Senttimetrin paksuisen maakerroksen muodostuminen voi viedä satoja vuosia
• Biologinen toiminta kiihdyttää rapautumista
  • Kasvit juurtuvat kiviainekseen sekä kallioiden ja kivien koloihin
    • Muodostuva karike muuttuu humukseksi
• Suomessa orgaanisen aineksen hajoaminen ja sekoittuminen mullaksi (maatuminen) on hidasta kylmästä ilmastosta ja happamasta maaperästä johtuen
• Hapan maa pidättää huonosti ravinteita
  • Suomalainen pintamaa yleensä vähäravinteinen

Maaperän eroosio

• Vesi tai tuuli kuljettaa maan hienojakeista viljavaa pintakerrosta pois
• Vesieroosio aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä
• Humuksen katoaminen voi tehdä pelloista köyhiä kivennäismaita tai kovia savikoita
• Eroosion kuljettamat aineet sedimentoituvat maakerroksiksi ja vesien pohjasedimenteiksi
• Luonnollinen ilmiö, mutta ihmiskunta kiihdyttänyt sen moninkertaseksi (100-1000x)
• Uuden maa-aineksen syntyminen ei pysty korvaamaan eroosion aiheuttamaa menetystä

Maan tiivistyminen

• Raskaat koneet, laiduntavat eläimet
• Maa voi myös painua, mikäli veden täyttämät maahuokoset tyhjenevät pohjavedenpinnan laskiessa esim. liiallisen vedenkäytön seurauksena
• Maan tiivistyessä tai painuessa kasvien juurtuminen vaikeutuu ja maan viljavuus heikkenee

Maan suolaantuminen

• Suolaa siirtyy keinokastelussa kasteluveden mukana pelloille
• Maan pintaosaan siirtyy syvemmältä maaperästä veteen liuenneita suoloja
  • Osa vedestä haihtuu ilmaan, suolat jäävät maaperään ja rikastuvat pintakerrokseen
• Ei ongelma suomessa, koska sademäärä kohtalainen ja haihdunta vähäistä

Happamoituminen

• Kasveilla erilaiset pH:n optimiarvot
• Monien ravinteiden ja hivenaineiden liukoisuus on pH-riippuvainen
• Kivennäisaineiden liukoisuus kasvaa happamuuden lisääntyessä
  • Happamuuden lisääntyminen voi väliaikaisesti lisätä maaperän viljavuutta
• Happamassa maassa kivennäisaineiden huuhtoituminen voi olla nopeaa
• Happamuuden kasvu lisää raskasmetallien ja alumiinin liukoisuutta maaperässä
• Happamoituminen vähentää ja estää maaperän mikrobien toimintaa
  • Maatuminen hidastuu, jolloin ravinteet ja hivenaineet eivät palaudu kiertoon
• Aiheuttajana hapan laskeuma (rikki- ja typpiyhdisteet) maaperän käsittely, lannoitus, metsänhoito
• Maaperän happamuus ja puskutointikyky(hapon neutralointikyky) vaihtelevat luonnostaan
  • Kalkki- ja magnesiummineraaleilla hyvä puskurointikyky

Rikkiyhdisteet

• Rikkidioksidia
  • Teollisuudesta: metalliteollisuus, öljynjalostamot, sellutehtaat
  • Fossiilisten polttoaineiden paitsi maaksaasun poltosta, runsaimmin rusko- ja kivihiilessä sekä raskaöljyssä
• Kuivalaskeuma suurinta päästölähteen läheisyydessä
• Märkälaskeuma vesipisaroihin liuennutta rikkihappoa (päästöt muuttuvat ilmakehässä rikkihapoksi)
• Kalkista valmistetut kemikaalit savukaasujen puhdistuksessa

Typpiyhdisteet

• Typen oksideja liikenteestä ja energiantuotannosta
• Typen oksidien päästöistä typpihapon märkälaskeumaa
• Kasvit voivat käyttää laskeuman nitraattitypen hyväkseen ja näin vähentää maaperän happamoitumista
  • Maaperän bakteerit pelkistävät nitraattitypen hapettomissa olosuhteissa typpikaasuksi (denitrifikaatio)

Ammoniakkipäästöt

• Ammoniakki on emäksistä mutta se aiheuttaa happamoitumista, koska se neutraloi sadeveden happoja
• Maaperässä bakteereja, jotka hapettavat ammoniakin typpihapoksi (nitrifikaatio)
• Ammoniakkia haihtuu ilmaan lannasta, keinolannoitteiden valmistuksesta ja käytöstä

Pilaantuneet maa-alueet

• Vanhojen kaatopaikkojen maa-alueet usein haitallisten aineiden pilaamia
• Huoltoasemien, romuttamoiden ja korjaamojen maaperässä usein öljyjä ja liuotinkemikaaleja
• Vanhoilla saha- ja kyllästämöalueilla myrkyllisiä puunsuoja-aineita
• Lisäksi teollisuus- ja varastoalueilla ja teiden varsilla voi maaperässä olla myrkyllisiä aineita

Pintamaan pilaantuminen

• Orgaaniset myrkyt
• Raskasmetallit (esim lyijy)
• Muut haitalliset alkuaineet kuten arseeni
• Epäpuhtaudet voivat pysyä maassa paikoillaan pitkiä aikoja Voi huuhtoitua pohjaveteen, jolloin pitkäaikainen ja hankalasti korjattava ongelma
• Jos pilaantunutta maata viljellään voivat haitta-aineet siirtyä elintarvikkeisiin
• Pilaantuneelle maalle rakennetuista rakennuksissa maasta nousevat kaasut kuljettavat myrkkyjä sisään rakennukseen

Pilaantuneen maaperän kunnostus

• Yleensä kallista, vaikka maa-alue olisi pieni
• Kunnostusmenetelmiä
  1. Biologinen kunnostus
  2. Kompostointi
  3. Pesu
  4. Ilmakäsittely
  5. Poltto
  6. Betonointi
• Saastumisen ennaltaehkäisy halvempaa kuin syntyneen haitan poistaminen

Pohjaveden pilaantuminen

• Luonnontilaisessa pohjavedessä voi olla haitallisessa määrin mm. arseenia, kuparia, fluoridia, radonia
• Hapan laskeuma voi liottaa maaperästä raskasmetalleja veteen
• Jos suotautuvassa vedessä tai määperässä on runsaasti orgaanista ainesta, jota mikrobit voivat hajottaa, voi seurata hapettomuutta
  • Hapettomaaan veteen liukenee helposti rautaa ja mangaania maaperästä, vesi voi haista
• Pieni öljymäärä voi pilata suuren määrän vettä
  • Yksi litra liuennutta bensiiniä voi maistua jopa miljoonassa kuutiossa vettä
• Öljy hajoaa maassa hitaasti ja voi pilata pohjavettä pitkään
• Orgaaniset yhdisteet, kuten liuottimet ja puunsuoja-aineet kulkeutuvat maaperästä pohjaveteen
• Typpilannoitteet ja karjan kanta voivat aiheuttaa korkeita nitraattipitoisuuksia
• Vuotavasta viemäröintijärjestelmistä voi päästä taudinaiheuttajamikrobeja, peruaineiden haitallisia yhdisteitä ja orgaanisia lika-aineita

Veden puhdistuminen

• Epäpuhtauksia sisältävä vesi puhdistuu suotautuessaan puhtaan maakerroksen läpi
• Erityisen tehokasta biologisesti aktiivisessa pintakerroksessa, jossa pieneläimet käyttävät ravintonaan ja hajottavat orgaanisia epäpuhtauksia ja saalistavat veteen päässeitä
• Typpiyhdisteitä pidättyy maan pintakerrokseen, kun kasvit ottavat niitä käyttöönsä
• Pintakerroksen kuoriminen tai rikkominen altistaa pohjaveden epäpuhtauksille
• Syvemmällä oleva pohjavesi paremmin puhdistunutta ja paremmassa suojassa

Kestävällä tavalla toimiminen

"Emme ole perineet maapalloa vanhemmiltamme, se on lainassa lapsiltamme"

Kestävä kehitys

• Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyisen yhteiskunnan tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella
• Päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet
• Sisältää ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen puolen
  • Löydettävä malleja, joissa kaikki kolme yhdistyvät

Ekologisesti kestävä kehitys

• Edellytyksenä on ihmisen toiminnan ohjaaminen luonnon kestokyvyn puitteissa tai ekosysteemien toimivuus vaarantuu
• Tasapaino luonnonvarojen käytön ja suojelun välillä
• Uusiutumattomien luonnonvarojen säästäminen
• Ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja kulutustottumuksiin siirtyminen
• Päästöjen vähentäminen

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Yhdenvertaisus ja tasa-arvo yhteiskunnan jäsenten kesken

Kulttuurinen kestävyys

Kulttuurin säilyminen ja kehittyminen sukupolvelta toiselle sekä ihmisten vapaa henkinen toiminta ja eettinen kasvu

Taloudellinen kestävyys

• Perustana tasainen taloudellinen kasvu, joka ei perustu velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen
• Edellytys ekologiselle ja sosiaaliselle kestävälle kehitykselle sekä yhteiskunnan toiminnoille

Ekotehokkuus

Mitä vähemmän energiaa ja raaka-aineita kuluu tai päästökä aiheutuu suhteessa tuotettujen hyödykkeiden määrään sitä ekotehokkaampaa tuotanto on

• Ekotehokkuuden osa-alueet
• Materiaalin tarpeen vähentäminen tuotteissa ja palveluissa
• Energiantarpeen vähentäminen tuotettaessa tuotteita ja palveluja
• Myrkyllisten materiaalien vähentäminen
• Parannettu kierrätettävyys
• Maksimaalinen uusioraaka-aineiden käyttö
• Tuotteiden parempi kestävyys
• Palvelun osuuden lisääminen tuotettaessa palveluita ja tavaroita

MIPS

• MIPS = Material Input Per Service unit
• Ekotehokkuuden mittari
• Kertoo kuinka paljon luonnonvaroja kuluu tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana
• Tulos kiloina tuotettua yksikköä kohden
• Mittari, joka vertaa tuotteen ekologista selkäreppua sen tarjoaman palvelun määrään

Ekologinen selkäreppu

• Ekologinen selkäreppu ilmaisee tuotteen ympäristölle aiheuttaman rasituksen
  • Luonnonvarat, joita tarvitaan jonkin tuotteen koko elinkaaren eli valmistuksen, kuljetuksen ja käytön aikana vähennettynä tuotteen oma paino
• Vertailun vuoksi: Appelsiinimehun (1l) reppu painaa 25kg. Kotitekoisen herukkamehun (1l) reppu painaa 3,5kg.

Ekologinen jalanjälki

Kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn

Muistilista kestävään kulutukseen

1. Suunnittele ostoksesi etukäteen, vältät turhat heräteostot
2. Älä osta kertakäyttötuotetta, jos tarjolla on kestotuote
3. Suosi tuotteita, jotka voi korjata ja joissa on hyvä varaosa- ja huoltopalvelu
4. Valitse kestävä tuote, sen merkkinä on usein pitkä takuuaika
5. Osta ympäristömerkittyjä tuotteita ja vaadi niitä kauppiaalta. Muista myös luomu- ja reilunkaupantuotteet
6. Vältä ympäristölle haitallisia tuotteita ja kemikaaleja
7. Tue paikallistaloutta ja oman maakunnan tuotteita aina kun mahdollista
   • Kotimaisten ja lähellä tuotettujen tuotteiden suosiminen
   • Pienten paikallisten yritysten suosiminen ylikansallisten yhtiöiden sijaan
8. Edistä vähäjätteisyyttä, valitse uudelleenkäytettävä tai kierrätettävä tuote
9. Suosi vähän energiaa kuluttavia tuotteita
10. Jos voit, valitse palvelu tavarakulutuksen sijaan

Kuinka voit edistää ekotehokkuutta?

• Pidentämällä hyödykkeiden käyttöiän (tuotteiden kunnostaminen ja korjaaminen)
• Lisäämällä hyödykkeiden käyttäjien määrää (tuotteiden lainaaminen ja vuokraaminen sekä yhteiskäyttö)
• Käyttämällä energiatehokkaita tuotteita ja liikennemuotoja (a-energialuokan laitteet, kevyt- ja joukkoliikenne)
• Valitsemalla sellaisia tuotteita, jotka kuluttavat elinkaarensa aikana muita vastaavia tuotteita vähemmän luonnonvaroja (esim. ympäristömerkityt tuotteet)

Ekotehokkuus tuotannossa

• Tuotannon ekotehostaminen pienentää tuotteen ekologista selkäreppua
• Ekotehokkuus tuotantovaiheessa tarkoittaa esimerkiski
  1. Materiaalien tehokasta käyttöä, kaikki käyttöön otettu materiaali hyödynnetään (esim. prosessien sivutuotteen)
  2. Prosessien tehostamista. Esim. paljon vettä kuluttavat teolliset prosessit, kuten paperimassan käsittely, voidaan muuttaa vähemmän vettä kuluttavaksi käyttämällä suljettuja kiertoja. Niissä vesi puhdistetaan ja käytetään uudelleen
  3. Kuljetuksien vähentämistä
  4. Uusiomateriaalien käyttöä tuotteen raaka-aineena

Ongelmia

• Tiedonsaanti: jotta kuluttaja voi tehdä kestäviä valintoja, tulee hänellä olla riittävästi tietoa
• Mahdollisuus valita: tuotteiden hinnoittelua järkeistettävä
• Tottumuksiin ja asenteisiin vaikuttaminen
  • Kasvatuksen merkitys
  • Asenteet kouluissa, työpaikoilla, mediassa

Kuvia