Kulttuuriympäristöt Mitä ovat kulttuuriympäristöt? * Ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen elinympäristö * Rakennettu kulttuuriympäristö eli rakennusperintö *Kulttuurimaisema *Muinaisjäännökset --------------- Rakennusperintö *Rakennukset ja rakennetut alueet sekä erilaiset rakenteet, kuten tiet, sillat, kanavat, majakat *Vanhimpia rakennuksiamme keskiaikaiset kirkot ja linnat *Eräs syy rakennusperintömme nuoruuteen on rakennusmateriaalina käytetty puu, joka on altis tulipaloille, lisäksi rakennuskantaa uusittu rajusti 1900-luvulla, jolloin entistä purettu pois uuden tieltä --------------- Kulttuurimaisema *Maisema, jossa ilmenee ihmisen vaikutus *Maaseudun kulttuurimaisema -Muovautunut ihmisen ja luonnon pitkäaikaisen vuorovaikutuksen myötä *Kaupunkimaisema (urbaani maisema) -Syntynyt lähes yksinomaan ihmistyön tuloksena *Kulttuurimaisemaan kuuluvat eliölajit, joita ei olisi tai jotka eivät menestyisi alueella ilman ihmisen toimintaa *Maisema-alueiden kannalta merkittävää on, että alueiden perinteinen käyttö säilyy, peltoja viljellään, karja laiduntaa ja taloja asutaan *Maiseman olennaisten piirteiden säilymistä voidaan tukea muun mauassa maisemanhoidon suunnittelulla *Yleiskaavoituksella voidaan varmistaa maiseman arvokkaiden piirteiden säilyminen maankäytön muuttuessa ja uutta rakennettaessa ---------------- Kiinteät muinaisjäännökset *Maisemassa ja maaperässä säylyneitä jälkiä muinoin eläneiden ihmisten toiminnasta *Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta 1) Maa- ja kivikummut, röykkiöt, kivikehät ja muut kiveykset ja kivilatomukset, jotka ovat ihmisten muinoin tekemiä 2) Pakanuuden aikaiset haudat ja kalmistot, myös sellaiset, joista maan pinnalla ei ole merkkejä 3) Kivet ja kalliopinnat, joissa on muinaisilta ajoilta kirjoituksia, kuvia tai muita piirroksia tahi maalauksia, hiomauria tai muita hionnan tahi hakkuun jälkiä taikka uhrikuoppia 4) Uhrilähteet, uhripuut, uhrikivet ja muut palvontapaikat sekä muinaiset käräjäpaikat 5) Muinaisilta ajoilta peräisin olevat asumusten jäännökset sekä asuin- ja työpaikat, niin myös muodostumat, jotka ovat syntyneet sellaisten asumusten tai paikkojen käyttämisestä 6) Muinaisaikaiset hylätyt linnat, linnamäet, linnoitukset, linnakkeet, vallit ja vallihaudat sekä niiden jäännökset, kirkkojen, kappelien, luostarien ja muiden huomattavien rakennusten rauniot sekä muinaiset hautapaikat, jotka eivät ole seurakunnan hoidossa olevalla hautausmaalla 7) Kivet, ristit ja patsaat, jotka muinoin on pystytetty jonkun henkilön tai tapahtuman muistoksi tai uskomuksellisessa tarkoituksessa, samoin kuin muut sellaiset muistomerkit 8) Muinaisten huomattavien kulkuteiden, tienviittojen ja siltojen sekä vartiotuli- ja muiden sellaisten laitteiden jäännökset 9) Kiinteät luonnonesineet, joihin liittyy vanhoja tapoja, tarinoita tai huomattavia historiallisia muistoja *Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu sellainen maa-alue, joka on tarpeen jäännöksen säilymiseksi sekä jäännöksen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille -> suoja-alue --------------- Kulttuurimaiseman kehitys Suomessa 1. Kivikauden pyyntikulttuuri -> ei vaikutusta 2. Rautakausi -> kalmistot, muinaislinnat, kaskiviljely 3. Keskiaika -> kirkot, linnat, kartanot, kaupungit (muodostuivat kirkon ympärille, ruutuasemakaava) 4. Suuret muuttoliikkeet -> 1. Vuosisadan alun työläiskaupunginosat 2. Sodan jälkeisen ajan 1½ kerroksiset talot 3. 60-luku, lähiöt, marketit ym. Uuden tieltä purettiin pois jopa kokonaisia kaupunginosia, vähitellen heräsi ajatus rakennussuojelusta ---------------- Kulttuurimaiseman kehitys *Talonpoikaiskulttuuri *Hirsirakennukset, kylät *Kaskiviljely *Hakamaat, metsälaitumet, karjakujat *Peltoviljelyyn siirtyminen ja viljelymenetelmien kehittyminen köyhdyttivät maisemaa *Suuret yhtenäiset peltokuviot *Peltojätöt talousmetsiksi *Teollisuuskulttuuri *Raudan valmistus, sahat *Herraskartanot *Nykyaikainen teollisuus -Suuret yksiköt -Elementtirakentaminen -Tiivis tilankäyttö -Kaatopaikat ("jätekeskukset" :-D), sorakuopat ym. ----------------- Kulttuuriympäristön hoidon keinot *Kaavoitus -Huomioiminen alueiden käytön suunnittelussa ja kaavoituksessa *Käyttö, ylläpito, korjaaminen -Asianmukainen käyttötarkoitus, kiinteistön kunnossapito ja hoito *Tieto, arvostus -Piittaamattomuus ja hoitamattomuus vakava uhka sekä kulttuurisesti merkittävälle rakennuskannalle että kulttuurimaisemalle ------------------ Lakeja *Rakennussuojelulaki *Kirkkolaki *Maankäyttö- ja rakennuslaki *Muinaismuistolaki ------------------ Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt Kuopiossa *Haminalahden kulttuurimaisema *Kasarmialue *Satama *Linnanpellon asuntoalue *Niuvanniemen mielisairaala *Piispanpuisto ympäristöineen *Tuomiokirkko ja Snellmanin puisto ympäristöineen *Korttelimuseo *Vehmersalmen kirkkoympäristö ------------------- Pohdittavaa... *Maiseman köyhtyminen / ihmisen viihtyvyys *Asutuksen hajauttaminen maisemaan -Luonnonmukaisuus -Toimivuus -Yksilöllisyys *Maisemointi *Rasitukset vastattava kantokykyä *Kulttuuriympäristöä vaarantavat tekijät ------------------ Maisema-sanan merkitykset Maisema-sanalla on useita eri merkityksiä. Niiden käyttö rinnakkain hämärtää maisema-käsitettä ja myöskin maisemasuunnittelua toiminta-alueena. Latinankielinen maisemaa tarkoittava sana on ollut synonyymi sanoille seutu, maakunta, maa. Tämä merkitys on säilynyt nykypäiviin asti eräänä maisema-sanan merkityksenä. Sanotaan esimerkiksi: "Ette taida olla kotoisin näiltä maisemilta" tai "On parasta lähteä turvallisimmille maisemille" (Nykysuomen sanakirja). Nykysuomen sanakirja määrittelee edelleen: "Maisema on maanpinnan osa katsojalle näkyvänä kokonaisuutena, joskus näköala, näkymä". Tämä näköhavaintoon perustuva maiseman merkitys on varsin yleisesti käytössä nykyäänkin. Tällaisen maisema-käsityksen yhteydessä puhutaan maisemamaalauksesta ja maisemavalokuvauksesta, s.o näkymien kuvaamisesta. Maantieteessä ja maisemaa koskevan suunnittelun ja toiminnan yhteydessä maisema tarkoittaa maanpitnaa sillä olevine kiinteine ja irrallisine osineen sekä sen yllä olevaa ilmaa todellisena fyysisenä kokonaisuutena. Maisema koostuu aineksista, kallioperästä, maasta, vedestä, ilmasta, kasvillisuudesta, eläimistöstä ja rakennetuista aineksista. Maisemalla on rakenne ja se toimii osittain luonnonlakien, osittain ihmisen toiminnan vaikutuksen alaisena. Maiseman ihminen aistii silmillään, mutta myös muilla aisteilla on osuutensa maiseman kokemisessa. Maiseman ulkonäön määrää ainesten laatu, muodosto, keskinäinen järjestys, koko ja muut tämän tyyppiset ominaisuudet. Maisemasuunnittelu kohdistuu maiseman aineksiin ja niiden välisiin yhteyksiin, joita materiaalina käyttäen luodaan tai säilytetään muotoja, tiloja, massoja ja värejä. Tämä voi tapahtua sekä suurmaiseman mittakaavassa että pienessä ihmisen läheisessä ympäristössä. Maisema-sanan merkitystä olisi vakiinnutettava väärinkäsitysten välttämiseksi. Ympäristö ja maisema ovat hyvin pitkälle synonyymejä, mutta poikkeavuuksiakin on. (Esim. sosiaalinen ympäristö saattaa vaikuttaa hyvinkin paljon maisemaan, mutta sitä ei kuitenkaan voida laskea maisema-käsitteen piiriin kuuluvaksi) Miljöö-sanaa käytetään paljon maisema- ja ympäristösuunnittelun yhteydessä. Nykysuomen sanakirjan mukaan sen merkitys on: ympäristö, olot. Tämä tarkoittaa ihmistä ympäröivää luontoa ja rakennettua aluetta sekä sosiaalisia olosuhteita, missä ihminen jatkuvast on, elää ja toimii.