Pohjois-Savon ympäristökeskus

Alueelliset ympäristökeskukset

1. Uudenmaan ympäristökeskus
2. Lounais-Suomen ympäristökeskus
3. Hämeen ympäristökeskus
4. Pirkanmaan ympäristökeskus
5. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
6. Etelä-Savon ympäristökeskus
7. Pohjois-Savon ympäristökeskus
8. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus
9. Keski-Suomen ympäristökeskus
10. Länsi-Suomen ympäristökeskus
11. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
12. Kainuun ympäristökeskus
13. Lapin ympäristökeskus

Tehtäviämme

• Alueiden käytön ohjaus
• Luonnonsuojelu
• Ympäristön hoito ja vesivarojen käyttö
• Ympäristönsuojelu
• Ympäristön tilan seuranta
• Ympäristötiedon edistäminen

Toiminta-alue

• Kuntia 23
• Asukkaita n. 250 000
  • Taajamissa 73.5%
  • Haja-asutusalueilla 26.5%
  • Asukastiheys 15 asukasta/maa-km^2
• Kokonaispinta-ala 20366 km^2
• Maapinta-ala 16808 km^2
• Järviä 3558 km^2, vähintään hehtaarin kokoisia 3813 kpl
• Pohjavesialueita 370 km^2

Henkilöstöstä

• Henkilöstön määrä noin 110
• Ammattinimikkeitä mm.
  • Ympäristöinsinööri
  • Biologi
  • Lakimies
  • Suunnittelija
  • Ylitarkastaja
  • Rakennusmestari
  • Tutkimuspäällikkö
  • Tutkimusmestari
  • Projektipäällikkö
  • Viestintäsihteeri
  • Tarkastaja
  • Geologi
  • Hydrogeologi
  • Suunnitteluinsinööri
• Koulutustausta ja tutkintonimikkeitä mm.
  • Amk-insinööri
  • FM (Ympäristötieteet)
  • Biologi
  • Metsänhoitaja
  • Diplomi-insinööri
  • Tradenomi

Ajankohtaista

• Taloustilanne ei ole näkynyt tehtävien vähenemisenä
• Useita YVA-hankkeita menossa, mm. turvetuotannossa
• Vedenkorkeudet puhuttavat sinilevien osalta kesä on ollut keskimääräinen
• Hallintouudistus vuoden alussa? Ympäristökeskuksen tehtävät siirtymässä ELYlle ja AVIlle

Eläinsuojien ympäristöluvitus vilkasta

• Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaan vähintään 30 lypsylehmän navetalla tai 80 lihanaudan kasvattamaolla tulee olla ympäristölupa
• Pohjois-Savon ympäristökeskuksen luvittamia ja valvomia eläinsuojia tällä hetkkellä 158kpl
• Luvassa annetuilla määräyksillä ehkäistään haitallisia ympäristövaikutuksia ja velvoitetaan luvan saaja raportoimaan toiminnastaan ympäristöviranomaisille

Vesistojen kunnostustarve kasvanut

• Suomessa on kunnostustarpeessa olevia järviä arviolta noin 1500, joista Pohjois-Savon osuus noin 150 järveä tai järven osaa
• Viime vuosina on ympäristökeskuksessa ollut suunnitteilla vuosittain 3-5 järvikunnontuskohdetta ja työn alla suunnilleen sama määrä

Ympäristön tila - pinta-vedet

• Pohjois-Savon pinta-alasta 17.6 prosenttia on vettä. Järviä, joiksi luetaan yli hehtaarin laajuiset altaat, on kaikkiaan 3700 kappaletta.
• Pohjois-Savon ympäristökeskus seuraa toimialueeltaan sekä veden määrää että vesien tilaa
• Ympäristöhallinnon pintavesien tilan seurantaohjelmiin kuuluu 226 pohjoissavolaista järveä ja 55 jokipaikkaa. Tämän lisäksi viikottaista levähaittaseurantaa toteutetaan kesäkuukausina 23 järvellä. Vesien tilaa tutkitaan myös kunnostus- ja tutkimushankkeiden yhteydessä sekä valvonnallisista syistä.
• Vesien velvoitetarkkailu, jonka toteutuksen vesiä kuormittavat toiminnanharjoittajat kustantavat, on ympäristöhallinnon seurantoja laajempaa. Velvoitetarkkailua on Pohjois-Savossa noin 100 erikokoisella pistekuormitetulla järvellä sekä noin 60 joella tai virtapaikalla. Velvoitetarkkailupaikkoja on yhteensä yli 500.
• Pintavesien ekologinen luokittelu kuvaa järvien ja jokien muuttuneisuutta ihmistoiminnan seurauksena
• Aikaisemmista vesien käyttökelpoisuusluokituksista poiketen vedenlaatu ei enää ole määräävässä asemassa, vaan vesistöjen tila luokitellaan vesieliöstön (levät, suurkasvit, pohjaeläimet ja kalat) ja sen elinympäristön perusteella

Ympäristön tila - ilma

• Pohjois-Savon merkittävimpiä päästölähteitä ovat puunjalostusteollisuus, lämpö- ja sähköenergian tuotanto, kemianteollisuus, liikenne, turvetuotanto sekä asuntojen energiatuotanto
• Tuotantolaitosten päästöt ovat vähentyneet 1900-luvun lopun tasosta. Raportoituihin päästöjen vuosimuutoksiin ovat vaikuttaneet myös sää, talouden suhdanteet, polttoaineiden hintasuhteet ja laitosten prosessimuutokset

Ympäristön tila - maankamara

• Maaperää kuormittavat sekä pistemäisistä lähteistä suoraan maahan pääsevät vaineet että ilmasta laajoille alueille tuleva laskeuma
• Happamoitumista merkittävämpi ongelma Pohjois-Savossa on maaperän pilaantuminen paikallisesti
• Pohjois-Savon harjujaksot ovat erityisen tärkeitä myös pohjavesivarastoina yhteisvedenhankinnan kannalta

Pohjois-Savon pohjavesialueet

• Luokitellut pohjavesialueet yhteensä 181 kpl, joista vedenhankinnan kannalta tärkeitä alueita 108 kpl.
• Pohjois-Savon alueella pohjavesi on yleensä hyvälaatuista, tyypillinen ongelma on lievä happamuus.
• Luonnollisten tekijöiden lisäksi vajo- ja pohjavesien happamuus lisääntyy muun muassa soranoton vaikutuksesta. Happamoituminen on paljaan sorapinnan alapuolella voimakkaampaan kuin luonnontilaisilla alueilla.

Maaperän pilaantuminen

• Pohjois-Savossa on noin 70 sellaista maa-aluetta, joilla katsotaan olevan erityistä kunnostustarvetta pilaantuneisuutensa ja sijaintinsa vuoksi.
• Kunnostustoimenpiteitä onkin pyritty kohdistamaan ensi sijassa tällaisille alueille. Vuosittain on kunnostettu 20-30 kohdetta.

Luonnonsuojeluohjelmien toteuttamistilanne

• Pohjois-Savon ympäristökeskus toteutti valtakunnallisia suojeluohjelmia ja muita suojelualuevarauksia vuonna 2008 yhteensä 327 hehtaaria. Yksityisiä suojelualueita rauhoitettiin 28 kappaletta (304 ha) ja maanhankintoja tehtiin 3 kappaletta (23 ha). Korvauksia ja kauppahintoja maksettiin yhteensä noin 508 000 €.
• Suojeluohjelmien toteutus on loppusuoralla ja mm. rantojen-, lehtojen-, ja soidensuojeluohjelmien toteutusaste on jo yli 95%. Jäljellä on pinta-alaltaan pääosin pieniä kohteita varsinkin yksityisiltä maanomistajilta.
• Vuonna 2008 METSO-ohjelman puitteissa suojeltiin yhteensä 180 hehtaaria metsäalueita.

Ympäristötietoa verkossa

• Perustietoa ympäristöasioista
• Tietoa ympäristön tilasta
• Päätökset ja tiedotteet
• Ympäristöhallinnon julkaisut
• Hallinnon yhteystiedot
• Haku kirjaston kokoelmista
• Ympäristö.fi

Aluehallinnon uudistushanke (ALKU) lyhyesti

Mikä muuttuu?

• Tiepiirit, ympäristökeskukset, TE-keskukset, lääninhallitukset, ympäristölupavirastot ja työsuojelupiirit lakkautetaan
• Niiden tehtävät kootaan ja uudelleen organisoidaan kahteen viranomaiseen
• Uusien viranomaisten nimet ovat
  • Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY)
  • Aluehallintovirasto (AVI)

ELYn vastuualueet ja tehtävät

• Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri
• Liikenne ja infrastruktuuri
• Ympäristö ja luonnonvarat
  • ELY tukee alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. Keskus edistää yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä ja luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa

AVIn vastuualueet ja tehtävät

• Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
• Poliisi
• Pelastustoimi ja varautuminen
• Ympäristöluvat
• Työsuojelu
  • AVI tukee alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus-, ja valvontatehtäviä alueilla. Virasto edistää perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla

Vesilaki

Historia lyhyesti

Suomen nykyisen vesioikeudellisen järjestelmän juuret ulottuvat Ruotsin keskiaikaiseen lainsäädäntöön. Vesilakia on täydennetty ja muutettu useaan otteeseen sitten vuoden 1961 voimaantulon. Viimeisin suuri muutos vesilakiin tehtiin ympäristönsuojelulain (86/2000) säätämisen yhteydessä, kun vesien pilaantumisen ehkäisy siirrettiin vesilaista ympäristönsuojelulakiin.

Vuoden 2005 alussa voimaan astunut vesienhoitolaki uudisti vesien suojelun ja hoidon. Lain tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, että pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene ja että niiden tila olisi vähintään hyvä vuoteen 2015 mennessä.

Lain kohde

Vesialueella tarkoitetaan aluetta, joka muutoin kuin tilapäisesti on veden peittämä. Tähän kuuluu myös pohjavesialueet. Vesistönä tai sen osana ei pidetä esim. lähdettä sekä kaivoa ja muuta vedenottamoa, vesisäiliötä ja tekolammikkoa.

Yleistä

Vesilaki on Suomen laajin ympäristölaki. Siinä säännellään kattavasti eri vesien käyttömuotoja eikä soveltamisalaa voida yksityiskohtaisesti määritellä. Lakia sovelletaan erilaisiin hankkeisiin ja toimintoihin, jotka jollain lailla liittyvät veteen ja sen piiriin kuuluu muun muassa toiminnat, jotka koskevat veden käyttämistä.

Näitä ovat esimerkiksi:

• Vedenhankintaa ja vesivoiman käyttö
• Vesialueilla kulkeminen (vesiliikenne, uitto)
• Vedestä eroon pääseminen (kuivatus, tulvasuojelu)
• Vesiesteen voittaminen (silta, penger, johto)
• Vesialueen käyttäminen rakennelmien sijoituspaikkana (laituri, kalankasvatuslaitos)
• Veteen, vesialueeseen tai maa- ja vesialueen väliseen rajaan vaikuttaminen

Vesilain soveltaminen (esim. rannan ruoppaus)

Oikeus on ilman erityistä lupaa toisenkin vesialueella suorittaa haitan (liete, matalikko tms.) poistaminen, jotta vesistön tila ja käyttömahdollisuudet paranevat ja se ei loukkaa vesistön sulkemiskieltoa (vesilaki 1: 12-14 §) eikä muuttamiskieltoa (vesilaki 1:15 §, 1:19 §).

Vesilain vastaista on muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai vedenjuoksia, joka saa aikaan vahinkoa tai haittaa toisen vesialueelle, kalastukselle, maalle, rakennukselle tai muulle omaisuudelle taikka joka aiheuttaa tulvan vaaraa tai yleistä vedenvähyyttä, huonontaa vesistön puhdistautumiskykyä, muuttaa valtaväylää, vaikeuttaa yleisen kulku- tai uittoväylän käyttämistä taikka muulla, edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleistä etua. Toimenpide ei saa myöskään muuttaa rantaviivaa. Vesilain 1:6 §:n mukaan vesialueen rajana pidetään maata vastaan keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa.

Pienemmistä ruoppaustöistä on ilmoitettava kunnan/kaupungin ympäristölautakunnalle ja isommista ruoppauksista on tehtävä ilmoitus vesialueen omistajalle ja ympäristökeskukselle.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132

Lain yleinen tavoite

• Tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitysta
• Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa

Lain soveltamisala

• Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä noudatetaan tämän lain säännöksiä, jollei erikseen toisin säädetä
• Tarkempia säännöksiä ja määräyksiä alueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä voidaan antaa asetuksella, ministeriön päätöksellä ja kunnan rakennusjärjestyksellä
• Tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään myös rakennusalan tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä
• Tässä laissa ja sen nojalla säädetään niin ikään rakennusten energiatehokkuudesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/91/EY tarkoitetusta rakennuksen energiatehokkuuden laskemisesta sekä energiatehokkuutta koskevista vaatimuksista ja niiden soveltamisesta uuden rakennuksen rakentamiseen ja olemassa olevan rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön. (13.4.2007/488)
• Maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus sisältävät säännöksiä muun muassa kaavoituksesta, kuntien rakennusjärjestyksestä, ranta-alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta, tonttijaosta, yhdyskuntarakentamiseen liittyvästä lunastamisesta, rakentamiselle asetettavista yleisistä vaatimuksista sekä rakentamisen luvista ja muusta rakentamisen valvonnasta.

Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet

Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää:

1. Turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista
2. Yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta (riittävän asuntotuotannon edellytyksiä [29.12.2006/1441])
3. Rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista
4. Luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä
5. Ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä
6. Luonnonvarojen säästeliästä käyttöä
7. Yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista
8. Yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta
9. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä
10. Palvelujen saatavuutta
11. Liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä

Rakentamisen ohjauksen tavoitteet

Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää:

1. Hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen, viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista.
2. Rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin
3. Rakennetun ympäristön ja rakennuskannnan suunnitelmillista ja jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa

--> Pyrkimyksenä luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, joka on sosiaalisesti toimiva ja jossa eri väestöryhmien tarpeet on otettu huomioon.

Maa-aineslaki

Lain soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi taikka paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi, jollei 2 §:stä muuta johdu.

Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava luonnonsuojelulakia.

Lain tavoite

Tämän lain tavoitteena on ainesten otto ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla.

Ainesten ottamisen rajoitukset

Aineksia ei saa ottaa niin, että aiheutuu:

1. Kauniin maisemakuvan turmeltumista
2. Luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista
3. Huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa
4. Tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksen vältettävissä olevaa haittaa.

Ottamisen ohjaus ja valvonta

Tämän lain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluu ympäristöministeriölle. Alueellinen ympäristökeskus ohjaa ja valvoo tämän lain mukaista toimintaa alueellaan. Kunnan tehtävänä on ohjata ja valvoa maa-ainesten ottamista kunnassa.

Ottamissuunnitelma

Lupaa haettaessa on ainesten ottamisesta ja ympäristön hoitamisesta sekä, mikäli mahdollista, alueen myöhemmästä käyttämisestä esitettävä ottamissuunnitelma. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, jos hanke on laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan vähäinen.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Luvan hakijan on tehtävä osana ottamissuunnitelmaa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, jos ainesten ottamisessa tai niiden varastoinnissa tai jalostamisessa syntyy ympäristönsuojelulain (86/2000) 45a §:n 1 momentissa tarkoitettua kaivannaisjätettä. Jos ottamissuunnitelmaa ei 5 §:n 1 momentin mukaan tarvita, luvan hakijan on esitettävä erillinen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.

Luvan myöntämisen edellytykset

Ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus.

Lupaviranomainen ja lausunnot

Luvan ainesten ottamiseen myöntää kunnan määräämä viranomainen. Ennen luvan myöntämistä lupaviranomaisen on pyydettävä alueellisen ympäristökeskuksen lausunto jos:

1. Alueella on valtakunnallista tai muutoin huomattavaa merkitystä luonnonsuojelun kannalta
2. Alueella on merkitystä vesien suojelun kannalta
3. Ainesten ottaminen vaikuttaa välittömästi toisen kunnan alueeseen

Luvan voimassaolo

Lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi, ja kalliokiven louhinnan osalta enintään 20 vuodeksi tietyin ehdoin.

Valvontaviranomainen ja teettämisuhka

Tämän lain noudattamista valvoo kunnan määräämä viranomainen. Valvontaviranomaisella on tämän lain mukaisen valvontatehtävän hoitamiseksi oikeus tehdä tarkastuksia, suorittaa mittauksia ja ottaa näytteitä ottamispaikalla.

Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin tämän lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä taikka muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, valvontaviranomaisen on velvoitettava asianomainen noudattamaan säännöksiä, poistamaan tai muuttamaan tehdyn työn vaikutukset taikka palauttamaan vallinnut olotila ja täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla tai sillä uhalla, että tekemättä jätetty suoritetaan laiminlyöjän kustannuksella.

Ottamisen keskeyttäminen

Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin tämän lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä taikka muutoin laiminlyödään niiden noudattaminen, valvontaviranomainen tai sen määräämä viranhaltija voi keskeyttää ottamisen sopivaksi katsomallaan tavalla.

Rangaistussäännös

Voidaan tuomita ympäristön turmelemisesta säädetään rikoslain 48 luvun 1-4 §:ssä (21.4.1995/705) tai muutoin ottaa aineksia vastoin tämän lain säännöksiä, on tuomittava maa-ainesrikkomuksesta sakkoon. (21.4.1995/705)

Ilmoittamisvelvollisuus

Maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Lupaviranomaisen on vuosittain ilmoitettava alueelliselle ympäristökeskukselle 1 momentissa tarkoitettujen ilmoitusten perusteella otetun aineksen määrä ja laatu.

Ympäristötyöstä kunnassa

Ympäristönhoitajakoulutus 30.9.2009

Lähtökohdat

• Kunnallinen itsehallinto (perustuslain suoja)
• Kunnallinen itsehallinto on kuntalaisten itsehallintoa
• Paikallishallinto perustuu edustukselliseen demokratiaan

Kuka kunnassa päättää

• Kunnan päätösvaltaa käyttää valtuusto
• Valtuusto voi siirtää toimivaltaa alemmille viranomaisille (delegointi)
• Toimivaltaa voidaan siirtää toimielimelle, yksittäiselle luottamushenkilölle tai viranhaltijalle, EI työsopimussuhteiselle

Kuntatyöstä

• Valtuusto linjaa, asettaa strategiset tavoitteet ja seuraa
• Kunnanhallitus ja muut toimielimet konkretisoivat tavoitteet
• Viranhaltijajohto ja esimiehet toteuttavat

Lakisääteiset tehtävät / vapaaehtoiset tehtävät

• Erityistoimiala
  • Esi- ja perusopetus
  • Sosiaalipalvelut, mm. kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut ja omaishoidon tuki
  • Terveyspalvelut, mm. terveysneuvonta, sairaanhoito ja kuntoutus, sairaankuljetus, hammashuolto, kouluterveydenhuolto ja ympäristöterveydenhuolto
  • Kaavoitus
  • Jätehuoltoon liittyvät viranomaistehtävät
  • Rakennusvalvonta
  • Pelastustoimi
  • Paikallinen ympäristönsuojelu
• Yleinen toimiala
  • Vapaa sivistystyö
  • Tukipalvelut (atk, siivous/kiinteistönhoito)
  • Avustustoiminta

Päätöksentekomenettelystä

Tehtävästä riippumatta muotosidonnaista

• Hallinnon lainalaisuus
• Julkisuusperiaate
• Oikeus hyvään hallintoon
  • Yhdenvertaisuusperiaate
  • Suhteellisuusperiaate
  • Objektiiviteettiperiaate
  • Tarkoitussidonnaisuuden periaate

Ympäristönsuojelu/Ympäristöterveys

• Ympäristönsuojelussa ympäristöä suojellaan ihmiseltä
• Ympäristöterveydessä ihmistä suojellaan ympäristöltä

1. Oikeudellis-hallinnollinen ohjaus
2. Taloudelliset ohjauskeinot
3. Itsesääntely
4. Informaatio-ohjaus

Ympäristöterveydenhuollosta

Ympäristöterveydenhuollon tavoitteena on ihmisten ja eläinten terveyden suojeleminen elinympäristössä haitallisilta tekijöiltä

Ympäristöterveydenhuollon tehtäviä ovat:

• Elintarvikevalvonta
• Eläinlääkintähuolto sekä eläinsuojelu- ja eläintautivalvonta
• Terveydensuojelun valvonta
• Tuoteturvallisuusvalvonta
• Kemikaalivalvonta
• Tupakkavalvonta

Ympäristönsuojelun organisaatio

• Suomen ympäristökeskus (SYKE)
• Alueelliset ympäristökeskukset (1.5.1995, 13)
• Ympäristövirastot (1.5.1995, 3)

Kunnan ympäristönsuojelutehtävien lainsäädäntöperusta

• Perustuslaki (731/1999) 20 §
  • Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille
  • Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon
• Kuntalaki (365/1995) 1.3 §
  • Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan
• Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (64/1986)
  • Voimassa 1.10.1986 alkaen
  • Kunnan yleinen ympäristönsuojelutehtävä
  • Kunnanhallituksen tehtävä
  • Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät

Kunnan yleinen ympäristönsuojelutehtävä

Kunnan tulee alueellaa valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö.

Kunnanhallituksen tehtävä

Kunnanhallitus johtaa ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa.

Ympäristönsuojeluviranomainen

• Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii kunnan määräämä toimielin
• Yleisimmin ympäristölautakunta
• Tehtävien hoito voidaan järjestää myös kuntien yhteistoimintana
• Itsenäinen päätösvalta

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät

• Yleinen ympäristönsuojelun valvonta ja edistäminen
• Huolehtii sen hoidettavaksi laissa tai sen nojalla säädetyistä ja määrätyistä tehtävistä
• Huolehtii omalta osaltaan ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä
• Huolehtii ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät

• Osallistuu kunnassa tarvittavan ympäristönsuojelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämiseen
• Antaa lausuntoja sekä tekee esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista muille viranomaisille
• Huolehtii omalta osaltaan ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta kunnassa
• Edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa ympäristönsuojeluasiassa
• Suorittaa muut sille johtosäännöllä määrätyt tehtävät

Lainsäädäntö, johon perustuen toimitaan

• Jätelaki (1072/1993)
• Luonnonsuojelulaki (1096/1996)
• Maastoliikennelaki (1710/1995)
• Ulkoilulaki (606/1973)
• Ympäristölaki (86/2000)
• Vesilaki (264/1961)
• Vesiliikennelaki (463/1996)
• Vesihuoltolaki (119/2001)

Ympäristölupamenettely

Luvantarve

Luvanvaraisista toiminnoista säädetään lailla ja asetuksella

Lupakäsittelyn vaiheet

Ympäristölupahakemus

Hakemukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys

• Toiminnasta
• Toiminnan vaikutuksista
• Asianosaisista
• Muista ympäristönsuojeluasetuksessa mainituista seikoista

Lupahakemuksesta tiedottaminen

• Tieto lupa-asian vireilläolosta annetaan
  • Kuuluttamalla lupaviranomaisen ja kunnan ilmoitustaululla
  • Paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä
• Tieto annettava erikseen
  • Tietoksiantovelvollisuus riippuu toiminnan vaikutusten kohdistumisesta
  • Asianosaisten piiri vaihtelee eri toiminnoissa

Kuuleminen

• Asianosaisilla oikeus esittää muistutuksia
• Muille varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä

Lupaharkinnan perusteet

• Lupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset
• Virallisperiaate
  • Lupaviranomaisen on tutkittava asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset
  • Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon mitä yleisen ja yksityiden edun turvaamiseksi on säädetty
• Lisäksi on noudatettava mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään

Luvan myöntämisen edellytykset

• Toiminnasta ei saa, asetettavat lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheutua yksinään tai yhdessä toimintojen kanssa:
  • Terveyshaittaa
  • Merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa
  • Ympäristönsuojelulain pilaamiskieltojen vastaista seurausta
  • Erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella
  • Naapurussuhdelain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta

Luvan myöntämisen edellytykset

• Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti
• Sijoittumisessa on otettava huomioon mitä ympäristönsuojelulain 6 §:ssä säädetään
• Jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on lisäksi annettava laissa säädetty riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaa järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi

Lupamääräykset

• Määräyksillä pyritään varmistamaan luvan myöntämisen edellytysten ja asetusten vaatimusten täyttäminen
• Lupamääräyksiä annettaessa tulee ottaa huomioon ympäristö kokonaisuutena
• Lupamääräykset riippuvat toiminnan luonteesta, ympäristövaikutuksista sekä mahdollisuuksista estää haittoja
• Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon:
  • Toiminnan luonne
  • Vaikutusalueen ominaisuudet
  • Vaikutus ympäristöön kokonaisuutena
  • Pilaantumisen ehkäisemistoimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta
  • Tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toimien toteuttamiseksi
• Tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan
• Tarpeen mukaan on otettava huomioon:
  • Energian käytön tehokkuus
  • Varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen

Lupapäätöksen lainvoimaisuus on toiminnan aloittamisen edellytys.

Valitusoikeus

• Asianosaisella
• Ympäristö- ja asukasyhdistyksillä sekä säätiöillä
• Toiminnan vaikutusalueen kunnolla (kunnanhallituksella)
• Alueellisella ympäristökeskuksella ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella
• Muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella (tapauskohtaisesti)
• Alueellisella ympäristökeskuksella (LSL 63 §:n ja YVA lain 17 § nojalla

Tarkkailu

• Toiminnanharjoittaja suorittaa
• Kohdistuu toiminnan päästöihin, jätteisiin, vaikutuksiin ja ympäristön tilaan myös toiminnan lopettamisen jälkeen
• Tarkkailumääräykset luvassa
• Viranomaisella oikeus saada tietoja ja tehdä tarkastuksia valvontaa ja lain täytäntöönpanoa varten
• Ympäristönsuojelulaki edellyttää mittausten, testausten, selvitysten ja tutkimusten laadunvarmistusta

Ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojelulainsäädäntöön vaikuttaa

• Kansainvälinen ympäristöoikeus
• EU-ympäristöoikeus
• Kansallinen ympäristöoikeus

Oikeudellis-hallinnollinen ohjaus

• Ennakkovalvonta: Luvat, ilmoitukset
• Yleiset määräykset ja ohjeet
• Suunnitelmat ja ohjelmat
• Ympäristövaikutusten arviointi
• Kohdesuojelu
• Jälkivalvonta

Maankäytön suunnittelu

• Ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista
• Suunnittelujärjestelmään kuuluvat
  • Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
  • Maakuntakaavat
  • Yleiskaavat
  • Asemakaavat
  • Ranta-asemakaavat

Yleiskaavasta

• Yleispiirteinen suunnitelma, jolla ohjataan asemakaavoitusta
• Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:
  • Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys
  • Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö
  • Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus
  • Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla
  • Mahdollisuuset turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön
  • Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset
  • Ympäristöhaittojen vähentäminen
  • Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen
  • Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys

Asemakaavasta

Määritellään alueen tuleva käyttö

• Mitä säilytetään
• Mitä saa rakentaa
• Mihin saa rakentaa
• Millä tavalla saa rakentaa

--> rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus

Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen

• Kuntalaki
• Maankäyttö- ja rakennuslaki
• Ympäristönsuojelulaki
• ...

Tulevaisuudesta

• Kuntayhteistyö
• Ympäristölupajärjestelmän ja -hallinnon tehostaminen
• Lupakäytäntöjen yhdenmukaistaminen
• Valvonnan maksullisuus?

Toimi paikallisesti

Ajattele globaalisti